Sarkoomien diagnostiikka radiologin näkökulmasta

Sarkoomien selvittely ja niiden hoitaminen ovat moniammatillista yhteistyötä. Hoitoketjun alkupäässä radiologi suunnittelee kasvaimen kuvantamisprotokollan, tulkitsee kuvat sekä ottaa näytteet kasvaimesta. Kuvantamislöydökset ja kudospalojen vastaukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Löydösten perusteella räätälöidään potilaan jatkohoito.

Sarkoomat ovat harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia. Niitä voi esiintyä kaikkialla elimistössä luiden tai pehmytkudosten alueella, lapsilla ja aikuisilla. Lähtöasetelma yleensä on, että kehossa olevaa pehmytkudospattia tai kipeytynyttä niveltä/luuta ryhdytään selvittämään kuvantamismenetelmien avulla. Useimmiten potilas tai lääkäri on havainnut patin, pienempi osa pateista tulee vastaan sattumalöydöksenä aiemmin tehdyn kuvantamisen yhteydessä.

Yleisyytensä vuoksi pehmytkudospatit ovat diagnostinen haaste terveydenhuollossa. Alkuun ei tiedetä, onko kyseessä hyvänlaatuinen kasvain, sarkooma, muu pahanlaatuinen kasvain vai jokin muu patti. Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet ovat huomattavasti pahanlaatuisia yleisempiä. Pehmytkudoskasvaimen suuri koko (yli 5 cm), nopea kasvu, alustaan kiinnittyminen ja sijainti syvällä kehossa herättävät epäilyn muutoksen pahanlaatuisuudesta.

Pehmytkudossarkooma aiheuttaa harvemmin kipua. Luusarkooma sen sijaan voi oireilla kipuna tai epämääräisenä tuntemuksena kasvainalueella ja saattaa johtaa ontumiseen tai nivelen liikerajoitukseen. Luusarkooma voi heikentää luuta ja kasvainalueelle voi tulla murtuma vähäisestä ulkoisesta voimasta. Epäiltäessä sarkoomaa tulee jatkokuvantaminen ja paksuneula näytteenotto tehdä erikoissairaanhoidossa.

Kasvainepäilyssä kuvantaminen on syytä tehdä huolellisesti alusta alkaen. Rtg kuvaus on perustutkimus. Pehmytkudossarkoomissa rtg kuvaus ei ole yhtä tärkeä kuin luusarkoomissa, mutta siitä saattaa olla hyötyä ja siksi se kannattaa yleensä ottaa. Kalkit erottuvat rtg kuvassa hyvin, yleensä paremmin kuin magneettikuvassa. Kookas, rasvaa sisältävä pehmytkudossarkooma voi näkyä rtg kuvassa alitiheänä muutoksena pehmytosissa. Luusarkooma näkyy rtg kuvassa hyvin.

Rtg kuvauksen jälkeen pehmytkudoskasvaimia voi lähteä jatkokuvantamaan ultraäänen (UÄ) avulla. Jos kuitenkin on epäily pehmytkudossarkoomasta tai muusta pahanlaatuisesta kasvaimesta heti alusta lähtien, lähetetään potilas suoraan lopulliseen hoitopaikkaan, jossa tehdään magneettitutkimus ja näytteenotto.

Luu- ja pehmytkudossarkoomissa magneettitutkimus on paras ja tarkin kuvantamismenetelmä. Kasvaimen koko, sijainti sekä suhde ympäröiviin rakenteisiin saadaan hyvin selville. Yleensä laskimosisäisen kontrastiaineen annosta on hyötyä magneettitutkimuksen yhteydessä. Kasvaimen magneettikuvaus kestää n. puoli tuntia ja kuvauksen aikana potilas makaa liikkumatta kuvausputkessa. Magneettikuvalausunnossa radiologi pyrkii antamaan kasvaimelle työdiagnoosin tai vähintään kohtuullisen erotusdiagnostisen listan. Vaikka magneettikuvaus on tarkin kuvantamismenetelmä, diagnoosiin päästään sen avulla vain harvoin. Lopullisen diagnoosin saamiseksi tarvitaan useimmiten paksuneulanäytteet kasvaimesta, jotka tulee ottaa vasta kun kaikki tarpeellinen kuvantaminen on suoritettu. Näytteenotto tehdään joko UÄ- tai tietokonetomografiaohjauksessa (harvemmin magneettiohjatusti). Näytteet otetaan kasvaimen vitaalista (ei-nekroottisesta) osasta ja näytteenottoreitti suunnitellaan huolellisesti etukäteen, tarvittaessa yhdessä kirurgin kanssa. Sarkoomaepäilyssä näytteenottokohta tatuoidaan iholle toimenpiteen jälkeen.

Tietokonetomografiakuvaukseen (TT) turvaudutaan harvemmin varsinaisen kasvaimen kuvantamisessa. Sen sijaan kasvaimen laaja-alaisemman levinneisyyden selvittelyssä vartalon TT-kuvaus on rutiininomaisessa käytössä. Levinneisyysselvittelyissä käytetään myös luuston gammakuvausta ja positroniemissiotomografiaa (PET) yhdistettynä TT- tai magneettikuvaukseen.

Artikkelin kirjoittaja on LT, tuki- ja liikuntaelinradiologi Ia Kohonen. Artikkeli on ensimmäinen osa Vilja Linnean Sarkoomarahaston Sarkoomien diagnostiikka -artikkelisarjaa.

Kirjallisuutta:
Söderström M, Dalin-Hirvonen N, Mattila K, Knuutila S, Kallajoki M. Pehmytkudoskasvainten diagnostiikka – moniammatillista yhteistyötä. Duodecim 2015;131:769-80.
Kransdorf MJ, Murphey MD. Imaging of Soft-Tissue Musculoskeletal Masses: Fundamental Concepts. Radiographics 2016;36(6):1931-1948.
Nummela M, Hartiala P, Niemi T, Koskinen SK. Pehmytkudospatti. Duodecim 2018;134:1818-26.
Guedes A et al. Update in Imaging Evaluation of Bone and Soft Tissue Sarcomas. Rev Bras Ortop 2023;58(2):179-190.
Duodecim terveyskirjasto, Pehmytkudossarkoomat, 19.7.2021, el Kaisa Sunela.
Duodecim terveyskirjasto, Luusarkooma (luusyöpä), 19.7.2021, el Kaisa Sunela.